Käsityöläiskadun tiimin pohdintoja

Tarkkaavuushäiriötä epäillessä (ja kuulumisia)

Perjantai 22.4.2022 klo 19.08 - Mikaela

Suuret pahoitteluni blogin jäähyajasta! Tässä välissä oli mm aluevaalit, johon satsasin jonkin verran aikaa. Ja kiitos jokaiselle äänistäjälle, tulin valituksi Kymenlaakson hyvinvointialueen aluevaltuustoon! Lisäksi olen kansalliskielilautakunnan puheenjohtaja, joka antaa minulle läsnä- ja puheoikeuden myös aluehallituksen kokouksiin. Nämä pari kuukautta on ollut opettelua ja kokouksia täynnä - ja tykkään ja viihdyn näissäkin tehtävissä! 

Lisäksi olen päässyt kouluttamaan muutamaan otteeseen. Kahdesti lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Olen myös Delfins ry:n hallituksen puheenjohtaja tämän vuoden alusta, ja olen päässyt näkemään miten arvokasta ja hienoa työtä siellä tehdään. Olen lisäksi kouluttanut Kehitysvammaliitossa FASD:sta sekä nuorten päihteiden käytöstä ja sen psyykkisistä vaikutuksista. Tykkään kovasti sekä kouluttautumisesta että kouluttamisesta, joten ota rohkeasti yhteyttä jos haluat minut tai meidän tiimimme luennoimaan - tai työnohjaamaan (olen parhaillaan n puolessavälissä työnohjaajaopinnoissani, ja sosiaalityöntekijämme on myös työnohjaaja). 

Mutta lupaamaani tarkkaavuushäiriöaiheeseen. Minulle tulee paljon potilaita arvioon epäillessään tarkkaavuushäiriötä. Nykyään voi Käypä Hoito-linjauksen mukaisesti diagnostisoida tarkkaavuushäiriö myös ilman neuropsykologista tutkimusta. Usein se tutkimus on tarpeen, etenkin nuoremmilla ja silloin kun myös on muita huolia neuropsykiatrisista piirteistä, epätasaisesta oppimisesta tms. Mutta julkisella puolella on valitettavan vaikea päästä neuropsykologin tutkimuksiin, niin myös esim tavalliseen koulupsykologin kognitiiviseen tutkimukseen. Onneksi yksityispuolella on tullut hyviä palveluvaihtoehtoja, ja moni sairauskuluvakuutus myös korvaa tuktimukset jos ovat lääkärin suosittelemia. 

Jos epäilet itselläsi tai läheiselläsi tarkkaavuushäiriötä, niin olet tervetullut vastaanottokäynnille. Riipumatta iästä, sinun kannattaa ennakkoon täyttää netistä löytyvä DIVA-kysely ja tuoda se mukaan. Se on tarkoitettu aikusten tutkimukseen, mutta jos "potilas" on nuorempi, niin kannattaa silti vanhempien/lähiaikuisten täyttää osia lapsuudessa esiintyvistä oireista. Se on nimittäin ratkaisevaa, tarkkaavuushäiriö alkaa aina lapsuudessa. Ensikäynnillä mietitään sitten yhdessä tilannetta, tarkennetaan pulmia ja oireita ja miten paljon nämä piirteet vaikuttavat arkeen. Täydennetään esitiedot DIVAsta keskustelemalla, ja poissuljetaan muita syitä tarkkaavuushäiriöön. On usein paikallaan käydä myös verikokeissa, poissulkemassa mm kilpirauhasen liikatoimintaa ja esim raudanpuute. Psyykkisiä tilanteita jotka voivat muistuttaa tarkkaavuushäiriötä on esim traumaperäiset vireystilan vaihtelut, ja joskus jopa kaksisuuntaisen mielialahäiriön vaiheet (etenkin ns rapid cycling muoto). Neuropsykiatrisesta näkökulmasta taas runsaat aistiyliherkkyydet voivat myös kuormittaa niin paljon että alkaa vaikuttamaan keskittymiseen. Lisäksi erilaiset toiminnan ohjauksen vaikeudet voivat myös muistuttaa tarkkaavuusongelmaa ja aiheuttaa samantyyppisiä pulmia.

Tyypillisiä tarkkaavuusoireita - tai haluaisin enemmänkin puhua piirteistä näissä neuropsykiatrisissa häiriössä - ovat: keskittymisvaikeudet, mutta samalla erittäin syvä keskittyminen kun se alkaa onnistua, monet kuvaa sitä kuplassa olemisena, pitää melkein herätellä sieltä pois; aloittamisen ja loppuun saattamisen vaikeudet, nukahtamisvaikeudet/levoton uni, pää täynnä ajatuksia. Tyypillisiä ovat myös aistiyliherkkyydet, joskaan ei diagnostisia. Nämä oireet jäävät edelleen hyvin usein huomaamatta. Kirjallisuuden mukaan Suomessa löydetään alle puolet tarkkaavuushäiriöistä.

Yllä mainitut oireet riittävät siihen jota on kutsuttu ADD:ksi. Eli adhd ilman ylivilkkautta/yliaktiivisuutta ja impulsiivisuutta. "Varsinaisessa ADHD:ssa" on sitten siis myös ylivilkkautta ja/tai ilmpulsiivisuutta. Ylivilkkaus näkyy usein lapsena villeytenä, jatkuvana enerigana, vaikeutena pysyä paikallaan. Moni adhd-lapsi purkaa energiaa liikuntaharrastukseen, jolloin se voi jäädä huomioimatta, etenkin jos on kiltti ja hyvä oppilas eikä vilkkaus aiheuta häiriötä. Isompana oppii yleensä keinoja hillitsemään tätä motorista levottomuutta. Se voi silti edelleen tuntua samalta ja työläältä hillitä, mutta enää ei esim yläkoulu- tai lukiolainen ryntäile ympäriinsä vaan vatakaa ehkä jalkaa tai piirtää vihkoon tai pyörittelee kynää. Hän on löytänyt kompensoivia tapoja jotka auttaa pysymään paikallaan ja keskittymään. Näissä tapauksissa diagnostista on se että tätä ylivilkkautta on ollut lapsena. Impulsiivisuutta on vaikeampi saada kuriin iän myötä. Ja se voi altistaa muille ongelmille, siksi olisikin niin tärkeä löytää nämä häiriöt jo lapsuudessa. 

Kun näitä kaikkia on tutkailtu, niin joko herää tai kumoutuu epäily tarkkaavuushäiriöstä. Sen jälkeen on vaihtoehtoina esim täydentää tutkimusta neuropsykologisella tutkimuksella, tehdä diagnostinen lääkekokeilu seurantoineen, tai tyytyä diagnoosiin/diagnoosiepäilyyn ja esim hankkia neuropsykologista valmennusta tueksi. Jos on 16-29-vuotias voi myös kelan Oma Väylä- kuntoutus tai Nuotti-valmennus tulla kyseeseen kuntoutusmuotona. Jos lääkekokeilun jälkeen päädytään lääkehoitoon, niin se vaatii luonnollisesti myös seurantaa, joka sisältö vaihtelee hieman iän mukaan. 

Tässä lyhyesti tarkkaavaisuushäiriöstä. Olipa mukava kirjoitella pitkästä aikaa, lupaan taas olla aktiivisempi :)

Avainsanat: adhd, add, tarkkaavuus, psykiatria, psykologia, neuropsykologia, neuropsykiatria